Kirjoitusalusta.fi
Koko ruutu

Server Notice:

hide

Julkinen työtila Latest text of pad LpmCokYZyh Tallennettu Elokuu 24, 2019

 
     
This pad builds on [[ohjelmaluonnos-maajamets-C3-A4-2013/rev.2379]], created by Matti Linnanvuori & teak & avantgardist (Joni Himanen, Etelä-Savo) & Logio & Roni Kantola & Mikko Nummelin & Charris & D & Jyri & Matti & [unnamed author] & harri & Iome & AirZero & lash- & Puuhkaja & jln & vhautaka & Satu
 
Tulevaisuusryhmän esitys Piraattipuolueen maa- ja metsätalouspoliittiseksi ohjelmaksi 2013 - luonnos
 
Sisällysluettelo:
 
1. Yleistä
2. Maatalous
3. Metsätalous
 
Ohjelmaluonnoshakemiston URL: http://kirjoitusalusta.fi/ohjelmaluonnoshakemisto-2013
 
 
1. Yleistä
 
Elintarviketuotanto on yleismaailmallinen kysymys, jonka merkitystä ei voi väheksyä. Lähihistoriakin osoittaa ruoan saatavuuden heikkenemisen voivan johtaa sisäisiin levottomuuksiin. Ruoan saatavuus kriisitilanteissa on merkittävä osa valtion huoltovarmuutta. Ainoastaan kaupunkivaltioihin verrattavissa maissa valtio pystyy olemaan ottamatta kantaa ruoantuotantoon liittyviin seikkoihin.
 
Suomi on maailman kymmenenneksi metsäisin maa (72% pinta-alasta on metsää) ja yli 700000 suomalaista omistaa metsää. Nämä luvut riittävät osoittamaan metsäpolitiikan tärkeyden Suomessa. Euroopan unionin jäsenmaista Suomi on metsäisin, toiseksi metsäisin on Ruotsi ja 50% metsäpinta-ala osuuden ylittää myöskin Slovenia.
 
Piraattipuolueen ideologian peruspilarit: yksilönvapaus, byrokratian vastaisuus, kehitysmyönteisyys ja tietoon perustuva päätöksenteko ovat sovellettavissa myöskin maa- ja metsätalouspolitiikkaan.
 
2. Maatalous
 
Maatalouden kannattavuus ei saa perustua pinta-aloihin sidottuun byrokraattiseen tukipolitiikkaan, vaan tuotteen reiluun hinnanmuodostukseen. Nykytilanteen korjaaminen pelkästään Suomen tasolla on käytännössä mahdotonta ilman huoltovarmuuden liiallista riskeeraamista. Muutoksen on synnyttävä vähintään EU-tason päätöksissä. Mikäli maataloustukia on jaettava, niin niiden on perustuttava muuhun kuin pelkkään pinta-alaan ja tukiperusteiden on oltava yhteiset koko EU:n alueella. 
 
mikko_n_1975 (VE 2):
 
Maatalouden kannattavuus ei saa perustua pinta-aloihin sidottuun byrokraattiseen tukipolitiikkaan, vaan tuotteen reiluun hinnanmuodostukseen. Muutoksen on synnyttävä  vähintään EU-tason päätöksillä. Mikäli maataloustukia on jaettava, niin niiden on perustuttava pääasiassa maakohtaiseen huoltovarmuuteen ja tukiperusteiden on oltava kaupallisilta vaikutuksiltaan yhteiset koko EU:n alueella. 
 
Teknologinen ja tieteellinen kehitys maataloudessa on ollut hyvin nopeaa. Tulevaisuudessa on syytä olettaa maatalouden olevan yhä enemmän riippuvainen tietotekniikasta ja tietoliikenteen toimivuudesta ja valtion tulee taata toimivat verkkoinfrastruktuuri myös maaseudulla. Valtion tulee tukea myös maatalouteen liittyvää tieteellistä tutkimusta, jonka tuloksien tulee olla vapaasti hyödynnettävissä.
 
Valtion tulee myöskin osoittaa tukea ja ymmärrystä uusien kasvien ja teknologioiden käyttöönottamiseen maataloudessa, esimerkkeinä lääkekasvit ja GMO-tuotteet.
Uusien teknologioiden ohessa maaseutuyrittäminen voi löytää uusia tulonlähteitä erinäisistä oheistoiminnoista, kuten elämysmatkailusta.
 
Tulevien sukupolvien ja ihmisten yhteisen edun nimessä valtiolla on oikeus asettaa rajoituksia myös maataloustoiminnasta tulevaan ympäristökuormitukseen. Näiden rajoitusten ja sääntöjen tulee perustua todelliseen haittavaikutukseen. Haitalliset ympäristövaikutukset minimoidaan tuotannon määrään suhteutettuna tukemalla teknologista kehitystä. Lisäksi valtiolla on eettinen velvollisuus rajoittaa lakisääteisesti niin hyöty- kuin lemmikkieläinten kärsimystä, esimerkiksi vaatimalla sairastuneiden eläinten tehokasta lääkintää.
 
3. Metsätalous
 
Metsätalous on metsänomistajan kannalta pitkäjänteistä työtä. Kuitupuun kasvatus kestää vuosikymmeniä ja tukkimittan puu saavuttaa vasta noin vuosisadan kasvun jälkeen. Metsän kasvun optimointi vaatii myös hoitotöitä istutuksen ja korjuun välillä. Työn tulosten nauttijana ovat käytännössä aina tulevat sukupolvet. Suomalainen metsätalouspolitiikka on taannut laadukkaan metsänhoidon ja jatkuvasti kasvavan puuvarallisuuden.
 
Piraattipuolue haluaa lisätä metsänomistajien oikeuttaa päättää oman metsänsä hoidosta. Kuitenkin pitää ottaa huomioon, että ilmastonmuutos on yksi suurimmista uhista ihmiskunnan hyvinvoinnille kuluvalla vuosisadalla ja valtion pitää tukea toimintaa, joka poistaa hiilidioksidia ilmakehästä. Kasvava metsä on luonnon oma hiilidioksidinielu ja tämän johdosta valtion pitää politiikallaan tukea toimintamuotoja, joilla edesautetaan talousmetsien käyttöä puutuotteiden valmistuksessa. Puutuote pitää hiilidioksidin pois ilmakehästä koko käyttöikänsä ja käytöstä poiston jälkeen haudattuna maahan liki kaikki hiili pysyy sitoutuneena puussa. Tämä voi tulevaisuudessa muodostua keinoksi keinoksi poistaa hiili luonnon kiertokulusta.
 
Valtion tulee tukea tieteellistä tutkimusta ilmastonmuutosta kestävien ja nopeammin kasvavien puulajikkeiden kehittämiseksi, sekä muuta metsätaloutta edesauttavaa tutkimusta.
Suomessa on kasvussa kaupunkilaistunut metsänomistajasukupolvi jakamattomien kuolinpesien kautta. Tämä kehitys lisää metsänomistajien tarvetta ammattilaisten palveluihin metsänhoidollisissa asioissa ja tämä pitää ottaa huomioon koulutuspolitiikassa. Varsinkin mikäli metsänomistajien valinnanvapautta metsänhoidossa lisätään.
 
Luontoarvojen suojelu on tärkeää ja riittävä määrä erilaisia alueita, myös metsiä, pitää varata luonnonsuojealueiksi. Näiden metsien tulisi olla pääasiassa valtion omistamia, mutta mikäli luonnonsuojelulliset näkökohdat vaativat käyttörajoituksia yksityiselle metsälle, ne pitää kompensoida metsänomistajalle täysimääräisesti. Pakottavaa suojelutarvetta määriteltäessä pitää kuunnella puolueettomien asiantuntijoiden mielipidettä ja päätöksiä ei tule tehdä varmistamattomien lajihavaintojen perusteella. Yksittäinen maanomistaja voi tietysti vapaaehtoisesti suojeluttaa omaa metsäomaisuuttaan. Turvesoiden perustamista ja hallintaa käsitellään teollisuus- ja energiapoliittisessa ohjelmassa.
 
Euroopan Unionissa on vain kolme maata, joissa yli puolet pinta-alasta on metsää. Suomen on toimittava asian suhteen aktiivisesti, jotta päätöksiä ei tehdä ilman asiantuntemusta pelkällä tunteella ja Suomesta ei tule tulla Euroopan Unionin metsäreservaattia.
 
Puutuotannon lisäksi metsiä hyödynnetään marjastuksen, sienestyksen ja metsästyksen kautta. Suomalainen  metsä ei olisi mitään ilman jokamiehenoikeuksia, joka mahdollistaa kaikille marjastuksen ja sienestyksen. Näitä oikeuksia pitää  varjella tulevaisuudessakin, jotta metsien luontoarvot ja  virkistäytymismahdollisuudet ovat kaikkien käytettävissä. Hyvin järjestetty metsästys takaa vakaat ja sopivan kokoiset villieläinkannat ja siten rajoittaa esimerkiksi tiellä tapahtuvia hirvikolareita.