Keksijä A patentoi keksinnön X ja on nyt keksinnön patentin haltija. Keksintö on normaalien sääntöjen mukaan keksijän A yksinoikeudella hyödynnettävissä. Yritys B haluaa käyttää patentoitua keksintöä X. Se voi normaaliin tapaan yrittää ostaa tai lisensoida sen keksijältä A.
Pakkolisensointi:
Jos keksijä A ei suostu antamaan keksintöä yrityksen B käyttöön, yritys B voi tarjota summan Y siitä, että patentti siirtyy sen käytettäväksi. Jos keksijä A haluaa pitää yksinoikeudella patentin, hänen pitää maksaa summa Y vuoden sisällä vaatimuksesta patenttivirastolle, jotta saa pitää yksinoikeuden keksinnön hyödyntämiseen. Jos keksijä ei halua maksaa summaa Y, yritys B maksaa summan Y keksijälle A ja patenttin on nyt yrityksen B vapaasti hyödynnettävissä. Myös keksijälle jää oikeus hyödyntää patenttia. Keksijä sai siis kohtuullisen korvauksen keksinnöstä ja yritys sai haluamansa patentin käyttöön.
Jos keksijä A maksoi summan Y eikä luovuttanut patenttia, yritys B voi tarjota suuremman summan Y+Z. Tällä kertaa keksijän pitää maksaa summa Z pitääkseen patenttioikeuden (koska on jo aiemmin maksanut osuuden Y). Jos yritys maksaa summan Y+Z, keksijä A saa summan Y+Z sekä patenttivirastolta palautusta summan Y, jonka on maksanut aiemmin.
Yrityksellä B on kaikki oikeudet patenttiin, jos sen tarjous hyväksyttiin. Se voi nyt halutessaan antaa patentin esimerkiksi kaikkien vapaasti käytettäväksi. Samoin keksijä A voi oikeudet myytyään vapaasti jakaa patenttia. Jos yritys C haluaa patentin käyttöönsä, se voi vastaavalla tavalla yrittää ostaa patentin käyttöönsä joko keksijältä A tai yritykseltä B.